Orvokki Autio - Pesärikko

Pesärikko WSOY 2003

710s

Pesärikko on yhteisnide, joka sisältää kirjat Viistotaival (1980), Kotipesä (1982) ja Merkki päällä (1985).

Kirjat kertovat Armista ja Olavista, joiden tiet ensin yhtenevät ja myöhemmin eroavat, mutta he eivät kuitenkaan koskaan pääse oikein kunnolla eroon toisistaan. Tarina alkaa 50-luvun Pohjanmaalla ja päättyy 70-luvun Tampereella. Etelä-Pohjalaisuus on hyvinkin vahvasti mukana koko kirjan ajan, ja kirja on kirjoitettu Etelä-Pohjanmaan murteella (jota minä pystyn lukemaan ongelmitta, sieltä kun olen itsekin kotoisin). Ensimmäisessä kirjassa Armi on nuori tyttö, joka ihastuu vanhempaan mammanpoikaan (takakannessa taisi lukea "peräkamarin poika") Olaviin, ja Armin vanhempien kauhuksi he päättävät mennä heti naimisiin. Armi muuttaa Olavin kotiin Larvan taloon, jota dominoi Olavin äiti Laimi sekä Laimin huomattavasti säyseämpi halvaantunut sisko Ilmi. Elämä ei ole kuitenkaan ihan sellaista, kuin Armi oli kuvitellut. Muistaakseni toisessa kirjassa he saavat toisen lapsen ja muuttavat omilleen, mutta Olavin äiti sekaantuu silti asioihin. Armi masentuu ja alkaa pikkuhiljaa kypsytellä mielessään päätöstä avioerosta ja omilleen muutosta, ja kolmas kirja kuvaakin Armin ja kahden lapsen elämää Tampereella. Mielenhäiriöinen Olavi ja hänen äitinsä kuitenkin yrittävät sekaantua Pohjanmaalta asti heidän elämäänsä, kunnes kirjan lopussa elämästä tulee joten kuten rauhallista. Muistaakseni :) Lukemisesta on pari kuukautta aikaa, ja kirja on tällä hetkellä veljelläni lainassa, joten en pysty tarkistamaan siitä yksityiskohtia. Siksi näin sekava typistetty juoniselostuskin!

Kirja on mielestäni kirjoitettu todella taitavasti ja arkipäiväistä elämää kuvataan hyvin elävästi. Teki aivan pahaa Armin puolesta, kun asiat menivät välillä niin ikävästi. Kaikki kommellukset ja ongelmat olivat kuitenkin hyvin todellisia, sellaisia asioita on tapahtunut ja tapahtuu edelleen. Elämänmakuinen olisi ehkä hyvä sana kuvaamaan kirjaa.. En oikein pitänyt Olavista, hän oli vähän taulapää ja lopuksi hyvinkin sekopäinen. Armista kyllä pidin! Kirjassa toisteltiin monta kertaa hokemaa "Mitä ny ihimisekki sanoo"; naapureiden ja kyläläisten mielipideistä välitetään liikaakin ja halutaan pitää yllä ulkokultaista kulissia. Olavin tullessa mielisairaaksi Laimi yritti piilotella häntä naapureilta ja lopulta viedä mielisairaalaan tarpeeksi kauas, ettei kukaan vain saa asiaa selville. Oli myös valtava katastrofi, kun Armi otti eron Olavista ja muutti omilleen. Eihän sellaista tehdä! Huvittavaa, monet asiat kyllä tunnisti yllättävänkin tutuiksi. Murretta oli sujuvaa lukea, kirja oli todella mukaansatempaava ja nousi ehdottomasti suosikkikirjojeni joukkoon! Voisin ylistää tätä vaikka kuinka paljon, mutta lukemisesta on jo sen verran aikaa että säästytte nyt siltä :) Suosittelen kuitenkin ehdottomati lukemaan.

Sain tämän syntymäpäivälahjaksi poikaystäväni äidiltä, joka on myös kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Ja itse asiassa tämän kirjan kirjoittaja on kotoisin samasta kaupungista kuin minä! Mielenkiintoista. Lukion äidinkielenopettajani olisi nyt kyllä ylpeä, jos tietäisi, että olen lukenut tämän. ;)