Das ParfümDie Geschichte eines Mörders 1985
Otava 1986
302s
"Jean-Baptiste Grenouille syntyy vuonna 1738 Pariisin kalatorin jätteiden keskelle. Muista ihmisistä tulokas poikkeaa siinä, ettei hän itse tuoksu miltään. Toisaalta hänen hajuaistinsa on ylivertainen, sen avulla hän hahmottaa maailmaansa, kulkee pimeässä kuin pivällä, se määrää hänen tunteistaan ja himoistaan. Hän on orpo, vieroksuttu kummajainen maailmassa, jossa ihmiset käyttävät nenäänsävain ilmaa hengittääkseen ja luulevat näkevänsä kaiken pelkillä silmillään. Grenouille on mestari hajujen katoavaisessa maailmassa. Hän vetäytyy erämaan yksinäisyyteen ja luoitselleen oman hajun. Palattuaan ihmisten ilmoille hän haluaa luoda parfyymin, enkelin tuoksun, jolla voisi hallita koko maailmaa, lumota kaikki ihmiset. Ja hän onnistuu, vaikka päämäärään päästäkseen hänen on murhattava 25 ihanaa neitsyttä. Mutta hänen voittonsa on tyhjä, sillä kymmentuhantisen ihmisjoukon palvoessa häntä hän ymmärtää, että vain vihalla on merkitystä."
Viimeinkin sain luettua tämän! Hitaus ei kyllä ollut kirjan vika, vaan tässä on ollut kaikenlaista häslinkiä muuttojärjestelyiden kanssa. Tämä oli minulle läheinen kirja, sillä minulla on tavallista herkempi hajuaisti ja hahmotan maailmaa pitkälti hajujen kautta. Sellaisesta nenästä kuin Grenouillella voi tosin vain unelmoida.. Kirja oli kyllä kiinnostava, mutta ei niin loistava kuin ehkä odotin. Luulin, että murhat olisivat suuremmassa osassa, mutta niitä alkoi sattua vasta kirjan loppupuolella. Eivätkä ne olleet kovin raakoja. Ylipäänsä kirjan loppu oli jotain aivan muuta, mitä olin odottanut. Koruttomampi. Baldinin monologi oli puuduttavaa luettavaa, onneksi sitä ei kestänyt kauan, enkä pahemmin innostunut "suuren Grenouillen" puheistakaan. Oli mahtavaa, kuinka Grenouille meni niin sekaisin neitsyiden tuoksusta..ja oli nimenomaan kiinnostunut vain tuoksusta, ei tytöistä eikä heidän neitsyydestään konkreettisesti.
Oli mielenkiintoista lukea eri tuoksuista ja niiden aistimisesta ja parfyymien valmistamisesta. Tuli sellainen olo, että kunpa Jean-Baptiste Grenouille voisi valmistaa minulle oman, huumaavaan tuoksun.. Voisin ehkä koittaa lukea tämän joskus saksaksi. Elokuvan tahtoisin seuraavaksi nähdä, siinä on niin upea kansikin.
Hieno kirja!
Kun yksi kaveri kertoi minulle tästä kirjasta sain siltä sen kuvan et kirja on kammottavaa neitsyiden surmaamista ja verellä mässäilyä. Mut sit tästä sun tekstistä sain jokseenki päinvastaisen kuvan.... Kumpaa uskoa? Pitää varmaaan lukea ja päättää sitten:)
VastaaPoistaKiitos ku sain tietää mikä kirja on kyseessä, nyt sen löytäminen on huomattavasti helpompaa:)
Limppu
Kuikas pitkä tämä kirja on?? Oliko kirja pitkäveteinen niinkuin olen kuullut, mietin että tulisiko lukea tämä kirja ja katsoa elokuva? Onko kannattavaa vai valitsenko toisen!?!
VastaaPoistaKirjassa on 302 sivua, niin kuin tossa tekstissä pienellä lukee ylhäällä :) Ei se mun mielestä ollut pitkäveteinen, toiset kohdat nyt tietysti oli ehkä vähän tylsempiä kuin toiset, mutta kokonaisuutena mä kyllä tykkäsin siitä. Elokuvasta en osaa sanoa mitään, koska en oo vielä itsekään katsonut sitä :( Haluaisin kyllä.. Mutta jos en olisi vielä lukenut kirjaa, niin katsoisin ehkä jopa ensin elokuvan ja lukisin vasta sen jälkeen kirjan. Sitten saattaisin pitää molemmista, vaikka elokuva nyt vähän sekoittaisikin lukukokemusta.
VastaaPoistaLukekaa kirja ensin ja elokuva vasta sitten. Muuten elokuvasta ei saa samaa irti.
VastaaPoistaRakastan kyseistä kirjaa, mutta elokuva puolestaan ole mielestäni hurja pettymys ja osittain jopa noloa katsottavaa. Jos pidät lukemisesta lue kirja ensin ja katso sitten vasta elokuva. Kirja ei ole pitkäveteinen paitsi tietysti niille joille kirjailijan tyyli ei ole mieleinen - makukysymyksistä kun ei koskaan voi tietää...
VastaaPoista